|
|||||||||||
|
SisältöKaavoituskäsitteitäA K L M N O P R S T V Y
Tälle sivulle on koottu kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keskeistä sanastoa aakkosjärjestykseen. Otsikon jälkeen kerrotaan, mihin lain ja asetuksen pykäliin asia viittaa MRL= Maankäyttö- ja rakennuslaki MRA= Maankäyttö- ja rakennusasetus AAjantasa-asemakaava MRA 29 § Ajantasa-asemakaava on koostekartta lainvoiman saaneista asemakaavoista. Turussa ajantasa-asemakaavaan voit tutustua ympäristötoimialan asiakaspalvelussa , Puolalankatu 5 ja Internetin Turun seudun karttapalvelussa. Aloite KL 28 § Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Asemakaavoitusta koskevat aloitteet voi osoittaa suoraan ympäristötoimialan kaupunkisuunnitteluyksikölle. Aloite voi olla vapaamuotoinen. Tärkeää on, että siitä selviävät aloitteen tekijän yhteystiedot, jotta hänelle voidaan ilmoittaa toimenpiteistä, joihin aloitteen johdosta ryhdytään tai on ryhdytty. Asemakaava, kaava MRL 50-61 § Asemakaava on maankäytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laadittu suunnitelma. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta siten, että maankäytön perusratkaisu noudattaa hyväksyttyä yleiskaavaa. Asemakaavassa määritellään alueiden käyttötarkoitus kuten esim. rakennuskorttelit, katualueet, liikennealueet, virkistysalueet, erityisalueet ja vesialueet. Asemakaavasta ilmenee mitä ja miten paljon merkitylle alueelle saa rakentaa. Lisäksi kaavaan voidaan sisällyttää vielä yksityiskohtaisempia määräyksiä rakentamistavasta. Asemakaava-asiakirjoihin kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset ja selostus. Asemakaavat laatii Turussa ympäristötoimialan kaupunkisuunnitteluyksikkö. Asemakaavat voivat olla vaikutuksiltaan merkittäviä tai vähäisiä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat, vaikutuksiltaan vähäiset hyväksyy kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta. Alustava luonnos Asemakaavan valmistelun alkuvaiheessa kuulemista varten laadittu luonnos. Alustavasta luonnoksesta tulee luonnos, kun se viedään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan luonnoskäsittelyyn. Asemakaavaluonnos, luonnos Kaypunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan luonnoskäsittelyä varten laadittu asemakaavakartta. Asemakaavaehdotus, ehdotus Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta, joiden toimialaan kaava saattaa vaikuttaa. Lausuntojen perusteella ehdotukseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja korjauksia, jonka jälkeen kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyy ehdotuksen. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi. Katso Nähtäville asettaminen. Asemakaavan hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy vaikutuksiltaan merkittävät kaavat ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta vaikutuksiltaan vähäiset kaavat. Asemakaavan voimaantulo, lainvoimaisuus MRA 93 § Asemakaava tulee voimaan, kun sen hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuulutettu. Asemakaavan hyväksymisen ja voimaantulon välillä kaava-alueella on voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus (MRL 128 §). Asemakaavoitusanomus, asemakaavanmuutoksen hakeminen Maanomistaja voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista. Samalla voidaan myös anoa tonttijakoa tai tonttijaonmuutosta kaavoituksen yhteydessä. Asemakaavoitusta tai asemakaavanmuutosta anotaan sitä varten laaditulla hakemuslomakkeella, joka sisältää myös sitoumuksen muutoksen laatimisesta aiheutuvien kustannusten maksamisesta. Asemapiirros Asemapiirros on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä rakennuslupa- ja poikkeamislupahakemuksen sekä suunnittelutarveratkaisuhakemuksen mukainen liitekartta. Asemapiirroksessa kuvataan tontti ja rakennuspaikka sekä lähiympäristö ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen. Asemapiirroksen määräykset on esitetty Rakentamismääräyskokoelmassa (RakMK A2). Asunto- ja maankäyttöohjelma KKaava Kaava on asiakirja, jossa määrätään alueiden käytöstä ja rakentamisesta. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kaava-asiakirjat Kaava-asiakirjoihin kuuluvat
Kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen juridisen kaavan. Kaavaehdotus, asemakaavaehdotus, yleiskaavaehdotus Kaavaehdotus on viralliseen käsittelyyn menevä ja nähtäville asetettava kaava, joka on valmis hyväksyttäväksi. Kaavaluonnos, asemakaavaluonnos, yleiskaavaluonnos Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyä varten valmisteltu kaava. Kaavamerkintä, kaavamääräys MRL 55 ja 57 § Kaavamerkinnät tarkoittavat kaavakartassa esitettyjä alueiden rajoja, käyttötarkoituksia, rakentamisen määrää ja muita alueiden käyttöä ohjaavia määrittelyjä. Kaavamerkintöjä voidaan tarvittaessa tarkentaa kaavamääräyksillä. Määräykset esitetään kirjallisessa muodossa kaavakartalla. Määräykset voivat koskea esimerkiksi tonttien istuttamista, autopaikkamääriä ja rakennusten materiaaleja. Kaavaselostus Yleiskaava MRL 40 §, MRA 17 §, Asemakaava MRL 55 §, MRA 25 § Kaavaselostus on kaavan valmistelun aikana laadittava asiakirja, jossa kerrotaan mm. alueen historiasta, nykyoloista, suunnittelun tavoitteista, vaihtoehdoista, kaavan vaikutuksista, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä kerrotaan valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö. Kaavoitettu alue Kaavoitetulla alueella tarkoitetaan aluetta, jolla on voimassa asemakaava. Kaupunkialueet ovat pääosin kaavoitettuja. Kaavoittamattomat alueet sijaitsevat yleensä taajamien ulkopuolella. Turussa kaavoittamattomia alueita sijaitsee pääasiassa Hirvensalossa, Satavassa ja Kakskerrassa sekä pohjoisessa. Kaavoitusohjelma Asunto- ja maankäyttöohjelmaan sisältyy kaavoitusohjelma mitoitustarkasteluineen. Kaavoituskatsaus Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Turun kaupunki ja ympäristöministeriö ovat perustaneet Turun kansallisen kaupunkipuiston 5.6.2013. Kaupunkikuva Kaupungin rakennusten ja puistojen muodostamat näkymät. Kaupunkikuvan kannalta tärkeitä ovat myös rakennusten väliin jäävät aukiot ja katutilat sekä rakennusten suhde toisiinsa. Kaupunkisuunnittelu Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva kaupunkisuunnittelu tarkoittaa kaupungin fyysisten rakenteiden (rakennukset, kadut) ja toimintojen (asuminen, työpaikat, liikenne) järjestämistä tarkoituksenmukaisella, kestävällä ja kauniilla tavalla. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta (KSYL) Turun kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta käsittelee mm. kaavoitukseen liittyviä asioita. Lautakunnan toimialana on viihtyisän, toimivan, terveellisen ja turvallisen elinympäristön edistämiseksi ja säilymiseksi järjestää rakennetun ja luonnonmukaisen ympäristön suunnittelu ja ympäristönsuojelu kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. Lautakunnan tulee myös huolehtia kaupungin rakenteellisesta ja kaupunkikuvallisesta kehittämisestä tuottamalla hyvää yhdyskuntarakennetta sekä kaavoitettua maata eri toimintojen tarpeisiin sekä huolehtia liikennejärjestelmän kehittämisestä ja kaupungin ympäristönsuojeluohjelman valmistelusta ja sen toteutumisen seurannasta. Lautakunnassa on 13 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Lautakunnan kokouksissa esittelijänä toimii ympäristötoimialan toimialajohtaja. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Lautakuntien ja johtokuntien esityslistat ja pöytäkirjat Kerrosala MRL 115 § Kerrosala on yksi rakennuksen laajuutta kuvaava pinta-alakäsite. Kerrosala saadaan laskemalla yhteen rakennuksen eri tasojen, yleensä kerrosten, pinta-alat ulkoseinien ulkopintoihin saakka mitattuna. Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Sallittu kerrosala ilmoitetaan tehokkuuslukuna (esim. e = 0,2) tai neliömetreinä. Kiinteistön muodostaminen Kiinteistörekisteri Kuuleminen Kuuleminen liittyy poikkeamisvaltaan, josta on säädetty MRL 171 §:ssä. Laissa edellytetään, että ennen poikkeuksen myöntämistä on kuultava naapureita sekä muita, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin poikkeaminen voi huomattavasti vaikuttaa. Naapureille ja muille kuultaville tahoille on kunnan toimesta hakijan kustannuksella ilmoitettava hankkeesta. Kuulutus, kuuluttaminen Kaavojen vireille tulosta, kaavojen tiedotus- ja yleisötilaisuuksista, kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavojen voimaantulosta tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Julkaiseminen tapahtuu virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Linnankatu 23, Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelserissä sekä Internetissä. Kaavoitus- ja liikennekuulutukset LLainvoimaisuus, kaavan voimaantulo Kaava saa lainvoiman eli tulee voimaan, kun sen hyväksymispäätöksestä kuulutetaan julkisesti. Kuulutukset julkaistaan virallisella ilmoitustaululla (os. Linnankatu 23), paikallislehdissä (Turun Sanomat, Åbo Underrättelser) ja Internetissä. Kaavoitus- ja liikennekuulutukset Lausunto Lausunnot pyydetään kaavaehdotuksesta. Yleiskaavoista pyydetään lausuntoja myös luonnosvaiheessa. Tahot, joilta lausunto pyydetään, on lueteltu kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Lohkominen MMaakuntakaava MRL 25-34 §, MRA 8-15 § Maakuntakaava on usean kunnan yhteinen yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Turun seudulla maakuntakaavan laatii Varsinais-Suomen liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavoitusta. Maankäyttö- ja rakennusasetus MRA Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL Maankäyttösopimus MRL 91 § Maankäyttösopimus on kaupungin ja yksityisen maanomistajan välinen sopimus yksityisen osallistumisesta kaavan aiheuttamiin toteuttamiskustannuksiin, (esim. kunnallistekniikan rakentaminen) Osallisella (kts. Osallinen) on mahdollisuus esittää kaavan valmistelijalle suullisen tai kirjallisen mielipiteensä vireillä olevasta kaavasta. Mielipiteen voi esittää alustavasta kaavaluonnoksesta tai luonnoksesta. Mielipide on paras jättää kirjallisena sen vuoksi, että siten se varmimmin menee myös päätöksentekijöiden tietoon kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakuntaan. Mielipidekyselylomake lähetetään osallisille yleensä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukana. Mielipiteen voi ilmaista myös vapaamuotoisella kirjeellä tai sähköpostilla suoraan valmistelijalle. Mikäli nähtävänä olevassa asemakaavaehdotuksessa on jotakin huomauttamista voi osallinen tehdä kirjallisen muistutuksen. Muistutus tulee tehdä ennen kuulutuksessa ilmoitetun nähtävänä oloajan päättymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Muutoksenhaku MRL 188-191 § Kaava-asioissa muutoksenhakukeino on kunnallisvalitus, joka tehdään 30 vrk:n kuluessa hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeudelle, Turussa Turun hallinto-oikeudelle. (ks. KuntaL 90 §). Kunnallisvalituksen valitusperusteet ovat:
Valitusoikeus on asianosaisella sekä kunnan jäsenellä. Kunnan jäsen (KuntaL 4 §) on kunnan asukas, yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa sekä se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Vaikutuksiltaan vähäisestä asemakaavanmuutoksesta on valitusoikeus kunnan jäsenen sijasta vain niillä, joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kaava välittömästi vaikuttaa. Kunnallisvalituksen tehnyt voi hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen saatuaan anoa jatkovalituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO). Muutoksenhaku käsittää myös oikaisuvaatimuksen, ks. Oikaisuvaatimus Määräala Määräala on rajoiltaan määrätty kiinteistön tai muun rekisteriyksikön osa, joka muodostetaan omaksi kiinteistöksi kiinteistötoimituksella (lohkominen). NNimistö, nimistötoimikunta Nähtäville asettaminen, nähtävänä olo MRL 65 §, MRA 27 §, MRA 32 § Kaavaehdotus on lain mukaan asetettava julkisesti nähtäville. Turussa kaavan nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla (os. Linnankatu 23), paikallislehdissä (Turun Sanomat, Åbo Underrättelser) sekä Internetissä. Nähtävillä oloaika on 30 päivää. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Jos kaavaehdotusta on nähtävillä olon jälkeen olennaisesti muutettu, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen. Kaavoitus- ja liikennekuulutukset OOikaisukehotus MRL 195-196 § ELY-keskus voi tehdä oikaisukehotuksen kunnalle sen hyväksymästä yleiskaavasta tai asemakaavasta mikäli kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi. Oikaisukehotus tulee tehdä kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Oikaisukehotuksen antamiseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Oikaisukehotuksen johdosta on kaupunginvaltuuston tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. Oikaisuvaatimus MRL 187 § Viranhaltijan tekemään päätökseen asiassa, joka kunnan viranomaiselta (esimerkiksi lautakunnalta) on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömillä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Oikeusvaikutteinen/ oikeusvaikutukseton MRL 42-43 § Oikeusvaikutteinen/ oikeusvaikutukseton ilmaisee kaavoituksen yhteydessä sen, miten sitovia vaikutuksia kaavalla on. Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen, mikä tarkoittaa sitä, että rakentamisen yhteydessä siitä voi poiketa ainoastaan vähäisessä määrin. Yleiskaava voidaan laatia sekä oikeusvaikutteisena että oikeusvaikutuksettomana. Mikäli yleiskaava on oikeusvaikutteinen, se on mainittava kaavakartassa. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma. Oikeusvaikutteinen yleiskaava vaikuttaa sitovammin muuhun suunnitteluun. Osallinen MRL 62 § Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten mm. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset, sekä viranomaistahot. Käytännössä osallinen on jokainen, joka itsensä osalliseksi katsoo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) MRL 63 § Jokaisesta vireillä olevasta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelyistä kaavan eri vaiheissa sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Se tulee laatia riittävän aikaisessa vaiheessa kaavan valmistelua. Kaavan tarkoitus ja merkitys määrittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman laajuuden. Laajimmillaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukana lähetetään osallisille mielipidekysely. Osayleiskaava Osayleiskaava on kunnan osalle laadittu yleiskaava. PPoikkeaminen, poikkeamislupa MRL 171-174 §, MRA 85-89 § Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa tarvitaan yleensä ennen rakennusluvan hakemista erillinen poikkeamislupa. Kaupunki tai ELY-keskus voi myöntää poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. RRakennusjärjestys MRL 14 § Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea mm. rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä ja suunnittelutarvealueen määrittelemistä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja –asetuksessa (MRA) olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Turun kaupungissa noudatettava 1.1.2007 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole toisin määrätty. Rakennuskielto, toimenpiderajoitus MRL 38 §, MRL 53 §, MRL 128 §,MRA 93 § Kieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa. Kaupunki voi määrätä alueille rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen yleiskaavan ja asemakaavan laadinnan yhteydessä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto ja toimenpiderajoitus on voimassa 5 vuotta kerrallaan, mutta kuitenkin enintään 15 vuotta. Vastaavasti asemakaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto on voimassa 2 vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään 8 vuotta. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavanmuutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Rakennusoikeus Rakennusoikeus kertoo, miten paljon tontille saa rakentaa. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa. Rakentamisrajoitus MRL 43 §, MRL 58 § Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Rakennusta ei myöskään saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Ranta-asemakaava MRL 73-75, 77 §, MRA 33-36 § Ranta-asemakaava (ent. rantakaava) on pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittu asemakaava. Suunnitellun rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maanomistajalla on oikeus laatia ranta-asemakaavaehdotus omistamalleen ranta-alueelle. Rasite, rasitetoimitus SSuunnittelutarveratkaisu MRL 85-90 § Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennettaessa tarvitaan yleensä ennen rakennusluvan hakemista erillinen suunnittelutarveratkaisu. Suunnittelutarveratkaisua on anottava erillisellä lomakkeella. Rakentaminen haja-asutusalueille TTehokkuusluku Tehokkuusluku (e) ilmaisee rakennusoikeuden määrän suhteessa tontin, korttelin tai alueen pinta-alaan. Toimenpiderajoitus, rakennuskielto MRL 38 §, MRL 53 §, MRL 128 §, MRA 93 § Kieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa. Kaupunki voi määrätä alueille rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen (MRL 128 §) yleiskaavan ja asemakaavan laadinnan yhteydessä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto ja toimenpiderajoitus on voimassa 5 vuotta kerrallaan, mutta kuitenkin enintään 15 vuotta. Vastaavasti asemakaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto on voimassa 2 vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään 8 vuotta. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavanmuutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Luvat, tietoa poikkeamisluvista Tontti, rekisteritontti Asemakaava-alueella sijaitseva rakennuskortteliin kuuluva alue, joka on tontinmittauksessa erotettu hyväksytyn tonttijaon mukaisesti itsenäiseksi kiinteistöksi ja sen jälkeen merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Rakennuslupa voidaan myöntää vain rekisterissä olevalle tontille. Tonttijako MRL 78-82 §, MRA 37-40 § Rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan tonteiksi. Tonttijako voidaan laatia asemakaavan yhteydessä joko sitovana tai ohjeellisena. Tonttijako voidaan myös laatia erillisenä toimituksena, jolloin asemakaava toimii ohjeena. Erillisen tonttijaon laatii Turussa Kiinteistöliikelaitos. Tonttijakoa voidaan muuttaa joko asemakaavanmuutoksen yhteydessä tai erillisellä tonttijaonmuutoksella. Tonttikartta, rakennuslupakartta Tonttikartta on rakennuslupahakemuksen liitekartta. Tonttikartassa esitetään tontin rajamitat ja asemakaavan kaavamääräykset. Tonttikartan laatii Turussa Kiinteistöliikelaitos. VValitus Kaavan hyväksymispäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää. Valitusoikeus KL 92 §, MRL 191-192 § Kaavan hyväksymispäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa vain se, jolla on valitusoikeus. Kuntalaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty kenellä on oikeus tehdä valitus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MRL 22-24 § Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen edistämisestä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Viranomaisneuvottelu MRL 66 §, MRA 26 § Valmisteltaessa kaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita, tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä, on oltava yhteydessä ELY-keskukseen. ELY-keskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Neuvotteluun on kutsuttava ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Milloin vireille tulosta ei voi ilmoittaa kaavoituskatsauksessa, julkaistaan Turussa vaikutuksiltaan merkittävän kaavan vireille tulosta kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla (os. Linnankatu 23), paikallislehdissä (Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser) ja Internetissä. Vaikutuksiltaan vähäisten kaavojen vireilletulosta ilmoitetaan osallisille kirjeellä. Vireillä olevat kaavat löytyvät Kaavahausta ja Turun seudun karttapalvelusta. Vuorovaikutus MRL 6 §, 62 § Maankäyttö- ja rakennuslain yleisiin tavoitteisiin sisältyy ajatus kaavoittajan ja kansalaisten vuorovaikutteisuudesta. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Vuorovaikutusta ei synny ilman riittävää tiedotusta. Tästäkin säädetään laissa: Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. YYleiskaava, yleiskaavoitus MRL 35-45 §,MRA 16-23 § Yleiskaava on yleispiirteinen kuntatason maankäyttösuunnitelma, joka tähtää tulevaisuuteen. Turussa tavoitevuotena on nyt 2020. Yleiskaava voidaan laatia joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.12.2001 Turun yleiskaavan 2020. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain (vaihekaava), osa-alueittain (osayleiskaava) tai kuntien yhteisenä yleiskaavana (yhteinen yleiskaava). Ympäristötoimiala Ympäristötoimialan tehtäväalueena on viihtyisän, toimivan, terveellisen ja turvallisen elinympäristön edistämiseksi ja säilymiseksi järjestää rakennetun ja luonnonmukaisen ympäristön suunnittelu ja ympäristönsuojelu sekä ympäristöterveydenhuolto kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. Ympäristövaikutusselvitys MRL 9 §, MRA 1 § Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) MRL 132 § YVA-menettelyä sovelletaan erilaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa, esim. tiehankkeissa, satamahankkeissa, voimalaitoshankkeissa, jätteidenkäsittelyhankkeissa ja vastaavissa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja siihen liittyvä asetus tulivat voimaan v.1994. Kaavoitusta koskee ympäristövaikutusselvitysten laatiminen, joka määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Sivua viimeksi päivitetty 31.5.2013 15:09 ja sivu on julkaistu 14.2.2007 15:22 |
Muut nostot |
|||||||||
LisätoiminnotVerkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio |
|||||||||||
