14.6.2011

Usko Puustiselle nimikkosali työväenopistoon

Vuoden 1964 alussa rehtorin virkaan tullut FM Usko Puustinen oli ensimmäinen Kaskenkatu 5:n opistotaloa johtanut rehtori.

Varsinais-Suomen suurimmassa kansalaisopistossa Turun suomenkielisessä työväenopistossa vietettiin keskiviikkona 8. kesäkuuta liputuksen kera erityistä juhlapäivää, kun sen 300-paikkainen juhlasali vihittiin takavuosien rehtorin nimeä kantavaksi ”Usko Puustinen –saliksi”. Juhlaan osallistui nelisenkymmentä opiston lähipiirin kuuluvaa.

Juhlapuheessaan nykyinen rehtori Ilkka Virta sekä vuosina 1964–2006 opistoa palvelut toimistonhoitaja Anneli Helinen kuvasivat 60-luvun opistoelämää ja Usko Puustisen oppilaitoksen hyväksi tekemää kehittämistyötä. Maisteri Puustinen kertoi vastauspuheessaan opistovuosilta mieleen jääneitä muistojaan ja sattumuksia. Hän kertoi olevansa liikuttuneen kiitollinen siitä, että opistoväki on nyt halunnut nimetä salinsa juuri hänen nimeään kantavaksi.

Juhlassa paljastettiin juhlasalin seinälle kiinnitetty Usko Puustisen muotokuva ja katseltiin kapellimestari Arkadi Ostrovskin säestyksellä opistosihteeri Mona Mikkolan kokoama Puustisen ajan opistoa esittelevä diaesitys.

Puustinen merkittävä kehittäjä

Helsingin työväenopistossa on oma Castren-salinsa ja lukuisissa muissakin oppilaitoksissa on omat nimikkosalinsa, joten sellainen haluttiin myös Turun työväenopistoon. Lopulta nimikkohenkilön valinta oli aika itsestään selvä. Vuoden 1964 alussa rehtorin virkaan tullut Puustinen oli näet ensimmäinen opistoa Kaskenkatu 5:n opistotalossa johtanut rehtori.

Tämä nykyisinkin suomenkielisen työväenopiston toimitalona toimiva kuusikerroksinen arkkitehti Toivosen suunnittelema rakennus valmistui käyttökuntoon tammikuussa 1964. Rehtori Puustinen oli myös merkittävä oman aikansa työväenopiston kehittäjä.   

Eri yhteyksissä – mm. opistosta laadituissa historiikeissä – on todettu, että rehtori Puustisen aikana ”Turun työväenopisto kehittyi monipuoliseksi opetus- ja sivistyslaitokseksi”. Uusi valoisa Kaskenmäen opistotalo oli ’luksusta’ konserttitalon pimeässä sivusiivessä aiemmin majaansa pitäneelle työväenopistolle. Moderni oppimisympäristö houkutteli turkulaiset suurin joukoin opiston opiskelijoiksi ja samalla opinahjo laajeni iltaoppilaitoksesta kokopäiväiseksi toimintakeskukseksi. Puustisen kaudella työväenopiston opiskelijaluku kipusi 4.000:sta yli 6.000:een. Nykyisin vuosittainen kurssilaistenmäärä on jo runsaat 17.000.

1960-luku kulta-aikaa 

Tuo 60-luku oli myös erilaisten luento- ja opintopiirien kulta-aikaa. Suosittuja olivat esimerkiksi taiteen tutkimuksen, psykologian, kirjallisuuden tutkimuksen, musiikkitiedon ja sosiaalipolitiikan luentopiirit sekä keskustelutaidon, kokoustekniikan, merenkulun ja kaitafilmauksen opintopiirit. Myös toverikunta sekä 90-luvun alussa lopetettu opistoteatteri toimivat tuohon aikaan hyvin vireästi.

Usko Puustinen pyrki rehtorivuosinaan kehittämään työväenopiston imagoa ja oppilaitoksen tunnettavuutta ja näkyvyyttä kaupunkilaisten silmissä. Hänen aloitteestaan syksyllä 1966 työväenopiston siipien suojassa alkoi toimia Turun kieli-instituutti ja oppilaitos sai ensimmäisenä suomalaisena kansalaisopistona oman kielistudionsa.     

Turun työväenopistosta Usko Puustinen siirtyi Helsinkiin Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäälliköksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1990 saakka. Monista hänen pitkäaikaisista luottamustoimistaan mainittakoon Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston sekä Alkoholitutkimussäätiön hallituksen jäsenyydet.

Vihkiseremoniassa rehtori Ilkka Virta, opistosihteeri Mona Mikkola, FM Usko Puustinen ja opistosihteeri Seija Aho.

Rehtori Ilkka Virta onnittelee Usko Puustista vihkiseremoniassa.